Toinen saapas saaressa – Seppo Häkkinen
Ihmeiden aika
Edellisestä kirjoituksesta on vierähtänyt yli puolitoista kuukautta. Maaliskuun lopussa julkaistu juttu päättyi jäiden lähdön odotukseen. Jäät kuten talven lumetkin olivat tänä vuonna sitkeää laatua. Itäselän jääkansi mureni itätuuliin huhtikuun puolivälissä. Sisälahtien jäät sitkeilivät reilun viikon kauemmin.
Jäiden lähdöstä käynnistyy saariston ihmeiden aika. Viimeiset pari viikkoa ovat olleet vauhdikasta menoa luonnossa kuin varmasti ihmisten mielissä.
Kevät lähtee saaristossa liikkeelle takamatkalta mantereeseen verrattuna. Nyt useimmat lehtipuut ovat puskeneet uuden vihreän vuosikerran oksiinsa viikon sisällä. Niityt työntävät valkovuokkoja. Kielojen varret venyvät vauhdilla. Mustikka kehittää jo edullisimmilla paikoilla kukkia.
Ensimmäisen pihan ruokakasvit kypsyvät jo. Ruohosipuli ja taustalla jo lähes puolimetriseksi venynyt lipstikka ovat kesän ensimmäiset uudet maut. (Kuva: Seppo Häkkinen).
Meidän mökkitontin maa Vassaaren pohjoisrannalla on pääosin mustikan peittämää. Jos kosteutta riittää, kukinta yleensä onnistuu hyvin. Vaikka viileä meri pitää kevään takamatkalla, se myös torjuu yöpakkaset. Loppu on pölyttäjistä ja kasvukauden sateista kiinni.
Olemme yrittäneet pitää ympäristön pörriäisille otollisena jo ennen, kun siitä ryhdyttiin yleisesti saarnaamaan. Kevät ja alkukesä on kukista riippuvaisille hyönteisille niukkuuden aikaa. Meillä siihen on ilman erillistä suunnittelua tuonut helpotusta vaahterat. Istutetut metsävaahterat ovat nyt varttuneet kukkivaan ikään ja tuntuvat olevan kimalaisten suosiossa. Jo keskikokoinen vaahtera auttaa ison pörriäiskannan vaikean ajan yli.
Olen myös vähentänyt polttopuuhakkuista ylijäävien risujen polttamista. Kerään ne risuaidoiksi polkujen laidoille. Sellaisina ne tarjoavat pörriäisille suojapaikkoja. Eivätkä ne ole hassumman näköisikään.
Risuista kasattu aidantapainen tarjoaa pörriäisille suojapaikan. (Kuva: Seppo Häkkinen).
Kevään ihmeiden ajan säveltävät muuttolinnut. Lintumaailman tarkkailuun on antanut uuden ulottuvuuden Jyväskylän yliopiston kehittämä älypuhelinsovellus Muuttolintujen kevät. Ilmainen kännykkäappi tunnistaa äänen perusteella lähipiirissä laulavat linnut. Appi on löytänyt pihapiiristämme useita lintulajeja, joita emme ole aiemmin silmin havainneet.
Tämän kevään varsinainen yllätyslaji oli haahka, jota emme ole aiemmin Vassaaren rannoilla havainneet. Nyt niitä on kertynyt toivon mukaan pysyvämminkin pienelle karille kymmenpäinen yhdyskunta. Ovat ehkä muuttaneet ulkomereltä sisäsaaristoon hakemaan turvaan merikotkilta, jotka viime vuosina ovat runsastuneet tälläkin kulmakunnalla.
