Kuutsalo-Seura ry:n syysvuosikokous hyväksyi 22.11.2016 yksimielisesti sääntömuutosehdotuksen, jonka mukaan kevät- ja syysvuosikokoukset yhdistetään. Jos myös Patentti- ja rekisterihallitus hyväksyy muutoksen, pidetään ensi vuonna vain yksi vuosikokous maalis-huhtikuun aikana. Johtokunnan toimikausi tulee olemaan vuosikokousten välinen aika. Seuran tilikausi on edelleen kalenterivuosi.
Seuran puheenjohtajaksi valittiin jatkamaan Matti Sulin ja varapuheenjohtajaksi Matti Laukkanen. Johtokunnan uutena jäsenenä aloittaa Minna Autio-Häkämies. Muut jäsenet ovat Annamaija Heliste, Kimmo Hämäläinen, Kaarina Kiviharju, Maisa Kotoaro, Eeva Linkola, Risto Piipari ja Ulla Raanti. Lisäksi vahvistettiin jäsenmaksuksi edelleen 10 euroa ja hyväksyttiin talousarvio sekä toimintasuunnitelma vuodelle 2017. Kesäjuhlan osalta päädyttiin välivuoteen ja pohditaan, miten juhlasta saataisiin vetovoimainen tapahtuma. Tähän tarvitaan myös jäsenistön ehdotuksia. Toimintasuunnitelma on luettavissa kokonaisuudessaan näillä sivuilla.
Yhteysalusliikenne maksulliseksi – kokeilu 1.4.2017 alkaen
Liikenne on aina puhuttanut eniten. Seura on pyrkinyt vaikuttamaan, että se palvelisi mahdollisimman hyvin Kuutsalossakin. Puheenjohtaja Matti Sulin ja varapuheenjohtaja Matti Laukkanen esittelivät julkisuudessakin jo ollutta Liikenne- ja viestintäministeriön, Liikenneviraston ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksen valmistelemaa kokeilua yhteysalusliikenteen maksullisuudesta. Se alkaisi Suomenlahdella ja Saaristomerellä huhtikuun alussa 2017 ja kestäisi vuoden 2018 loppuun. Kokeilun taustana lienee kiristynyt julkisen talouden tilanne sekä vakituisten asukkaiden väheneminen saaristossa.
Vuonna 2015 yhteysalusliikenteessä kuljetettiin 208 000 matkustajaa ja n. 53 000 ajoneuvoa. Saaristossa asuu noin 580 vakituista asukasta, joita reitit palvelevat matkailijoiden ja muiden käyttäjien ohella. Valtion kustannukset ovat vuosittain olleet 17,5 miljoonaa euroa.
Ministeriö katsoo, että ilmainen yhteysalusliikenne heikentää mahdollisuutta kehittää alueella markkinaehtoisia kuljetuspalveluita. Uuden asetusehdotuksen mukaan yhteysaluksen maksun tulisi olla alueella käytettävän julkisen liikenteen maksua vastaava tai muu siihen verrattavissa oleva kohtuullinen maksu. Erikseen hinnoiteltavia ovat henkilömaksu, kappaletavarat ja ajoneuvot. Näin arvioiden valtio säästäisi n. 4 miljoonaa euroa.
Liikenne- ja viestintäministeriö on pyytänyt kaikilta asiaan liittyviltä tahoilta, kuten Kotkan kaupungilta ja Kotkan Saaristotoimikunnalta lausunnon tähän ehdotukseen 16.12.2016 mennessä. Kokousväki evästi Saaristotoimikunnan jäsentä Matti Laukkasta lausuntoa varten.
Seuran 40-vuotisprojekti etenee
Kokouksen lopulla projektin vetäjä, Pekka Savolainen tarjoili mielenkiintoisia makupaloja tulevasta juhlavuoden teoksesta. Hän on tutkinut ja koostanut osiota kesämökkirakentamisen syntyvaiheista Kuutsalon saaristossa. Tietoa on säilötty arkistoihin jo 1930-luvulta, myös Kuutsalon ensimmäisen huvilan syntyvaiheista, vaikka rakennusluvat tulivat pakollisiksi lain myötä vasta 1958. Vilkkain rakentamisbuumi sijoittuu 1980-luvulle. Suomessa on kaikkiaan 500 000 kesämökkiä, joista yksi promille eli 500 sijaitsee Kuutsalon saaristossa. Eniten mökkejä on Mikkelin alueella, n.11 000. Keskikoko on n. 48 m² ja keskimääräinen mökkimatka 90 km, uusmaalaisilla 166 km. Valmiina on jo Asko Matulan kirjoittama osakaskunnan historia. Näistä ja lukuisista muista mielenkiintoisista asioista voit lukea parin vuoden kuluttua hankkimalla kyseisen juhlakirjan.
Mikä on Kuutsalon osakaskunta?
Vuosikokouksen aluksi Kuutsalon osakaskunnan puheenjohtaja Reijo Piipari palautti mieleen osakaskunnan tehtäviä.
Maassamme kylärajojen sisäpuoliset vesialueet ovat yksityisiä. Kylärajojen ulkopuoliset vedet ovat puolestaan yleisiä, joita on vain merellä ja suuremmilla järvillä. Yhteisalueen osakasluettelosta ilmenevät kaikki osakaskiinteistöt. Yhteisen vesialueen osakkaita ovat ne, jotka omistavat kiinteistön, jolla on osuus yhteiseen alueeseen.
Osakaskunnan tehtävänä on huolehtia yhteisen alueen hallinnosta ja aluetta koskevien muidenkin asioiden hoidosta. Osakaskunta päättää kaikista yhteistä aluetta koskevista asioista samalla tavalla kuin kiinteistöjen omistaja päättää omasta kiinteistöstään.
Ennen vuotta 2001 toimivat samaan aikaan kalastuslain mukainen kalastuskunta ja yhteisaluelain mukainen osakaskunta (entinen jakokunta). Vuoden 2001 alussa kalastuskunnat lakkasivat lain nojalla, ja tilalle tulivat osakaskunnat.
Kuutsalon osakaskunnan yhteinen alue käsittää Kuutsalon kylän yhteiset alueet rekisteritunnuksella 285-422-876-1. Yhteisen vesialueen pinta-ala on 9.702 ha. Yhteistä aluetta käytetään kalastukseen, metsästykseen ja vesillä liikkumiseen eri lakien ja sääntöjen mukaisesti sekä osakaskunnan kokouksen päättämällä tavalla osakkaiden yhteiseksi hyväksi. Osakaskunnan toimintaa säätelevät yhteisaluelaki ja kalastuslaki. Osakaskunnan päätösvaltaa käyttää osakaskunnan kokous, lukuun ottamatta yhteisaluelain 19§3 momentissa tarkoitetuista asioista, joissa päätösvaltaa käyttää hoitokunta. Hoitokuntana toimii vuosikokouksen valitsemat kahdeksan henkilöä.
Osakaskunnan toimintaa ovat vesialueen hoitoon liittyvät asiat, kuten kalanpoikasten istutus ja vesialueen kunnostushankkeet sekä kalastuslupien myynti ja kalastuksen valvonta.
Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle kuuluvat kalatalouspalvelut alueella, ja se on ylin valvontaviranomainen alueella myöntäen myös ympäristö- ja ruoppausluvat. Varsinais-Suomen ELY-keskukselle kuuluvat rannikon kalataloustehtävät.
Kotkan kalastusalue vastaa käyttö- ja hoitosuunnitelmasta, kalastuksen valvonnasta sekä tilittää vesialuekorvaukset osakaskunnille. Kalastusalueeseen kuuluvat Kuutsalon, Haapasaaren, Landbon ja Kaarniemen osakaskunnat sekä joitakin yksityisiä vesialueita. Osakaskunnan edunvalvojat ovat Kalatalouden keskusliitto ja Etelä-Suomen merikalastajien liitto.
Kuutsalon osakaskunnan hankkeita ovat mm.
2003 Vassaaren salmen syventäminen
2005 Salmien avaushanke: Kuutsalon ja Sumarinsaaren sekä Kuutsalon ja Halssinsaaren välisten umpeenkasvaneiden salmien avaaminen veden virtauksen mahdollistamiseksi
2010 Kuutsalon ja Timperin välisen salmen avaaminen
2013 Järviruokokasvuston niitto Kuutsalon ja Sumarin välisen, avatun salmen päädyissä, yhteensä kolmena kesänä
2016 Vesialueen kunnostaminen Vassaari-Pitkäsaari-Muorholmi -alueella; Vassaari-Aittokari, Tonnikari-Pitkäsaari, Muorholmi-Vaskokari sekä Pitkäsaari-Muorholmi väliset salmet ruopattiin veden virtauksen parantamiseksi.
